Osaamisen johtamisen puute vaivaa asiantuntijaorganisaatioita

Henkilöstön ja johdon näkemykset osaamisen johtamisesta eivät kohtaa.

Kauppalehdessäkin noteeratussa SEFE:n tutkimuksessa todettiin, että  ”asiantuntijat itse ovat sitä mieltä, että heidän motivaationsa ja kykynsä kehittää osaamistaan on korkealla tasolla, kun taas esimiehet näkevät tässä haasteita. Sen sijaan esimiesten mielestä heillä itsellään on kyky tunnistaa tarvittava osaaminen ja näyttää suuntaa, mistä alaiset ovat eri mieltä. Tutkimuksen mukaan osaamisen johtamisen haasteet näyttävätkin olevan erityisesti johtamisongelma.”

Edelleen tutkimuksen mukaan ”Osaamisen johtamisen työkalut ovat osa organisaation yleisiä johtamisen työkaluja. Esimiehet toteuttavat heille annettua tehtävää ja joutuvat sitoutumaan prosesseihin ja siten suhtautumaan niihin asiantuntijoita positiivisemmin. Asiantuntijat kokevat, että esimies piiloutuu prosessien taakse, eikä toteutetuista kehityskeskusteluista ja henkilöstön työtyytyväisyyskyselyistä huolimatta mitään tapahdu. Kehityskeskustelu on yleisin työväline, ja isommissa yrityksissä on formaaleja prosesseja onnistuttu toteuttamaan paremmin kuin pienissä. Kun kyse on asiantuntijoiden onnistumisesta osaamisen johtamisessa, näkemykset ovat hyvin yhteneväiset. Esimiesten onnistumisesta taas ollaan eri mieltä. Yhtä lailla näkemykset poikkeavat, kun kysytään organisaation ylimmän johdon tai HRD-osaston onnistumisesta osaamisen johtamisessa.”

Lisätietoja SEFE:n tutkimuksesta: http://www.sefe.fi/osaamisen-johtaminen

Selkeitä kehittämiskohteita löytyy yksilön ja yrityksen kehittämistavoitteiden yhteensovittamisessa.  Asiaa olen pohtinut artikkelissani, ”Esimies, uskallatko kysyä mitä minä haluan”. Yritysten kehityskeskustelukäytäntöjä ja suoriutumisen johtamisjärjestelmiä tulisi rohkeasti kehittää vastaamaan organisaatioin aitoja tarpeita.

Osaamisen johtamisen konsultointi on Ospal Oy:n erityisosaamisaluetta  Jos tunnistit tarpeen, ota rohkeasti yhteyttä.

– Päivi