Osaamisen kehittäminen ei ole tuurista kiinni

Osaamisesta joustavuuttaEdessäsi on nippu naruja, joita joku pitelee. Sinun tehtäväsi on vetää oikeasta narusta ja tuurilla saada paras palkinto. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen ovat vähän samanlaista tuuripeliä, ainakin jos päämäärä ja tavoitteet eivät ole selvillä.

Olen saanut olla mukana toteuttamassa mahtavaa visiota; yhdistää ihmiset maapallolla ”connecting people” ja tavoittelemassa päämäärää; olla maailman paras tai ainakin toiseksi paras omalla alalla. Päämääriä, joiden toteuttaminen kuulostaa pitkäjänteiseltä ja haasteelliselta. Kun päämäärästä muokataan useamman vuoden kehittämisohjelma, saatan olla melko varma siitä, että yritys haluaa pysyä pystyssä vielä muutaman vuoden ja

  • kehittää toimintatapoja
  • sitouttaa henkilöstönsä toteuttamaan tavoitteita
  • kehittää osaamista tavoitteiden toteuttamiseksi
  • luoda uusia innovaatioita
  • luoda uutta liiketoimintaa
  • jne…

Siis kestävää johtajuutta, joka tuo varmuutta päivittäiseen tekemiseen. Jos johdon katse ei ole toimintavuotta pidemmällä, se viestii tahtomattaan, että yritys ei ole sitoutunut edellä listattuihin asioihin.  Näin yrityksen tulevaisuus näyttääkin jo paljon epävarmemmalta niin asiakkaan, toimittajien, sijoittajien kuin henkilöstön näkökulmasta. Herää kysymys, voinko asiakkaana luottaa siihen, että ostamalleni tuotteelle tai palvelulle on ”takuu” tai kannattavatko alihankkijana tekemäni investoinnit. Henkilöstö pohtii, uskaltaako tähän yritykseen jäädä töihin tai onko minulla tässä yrityksessä kehittymisen mahdollisuuksia.

Päämäärien asettaminen ja strategia ovat yritysjohdon viesti organisaatiolle siitä, mitä asioita mm. osaamisen kehittämisessä tulisi painottaa. Ilman selkeitä päämääriä osaamisen kehittäminen on narunvetoa sen sijaan, että se olisi suunnitelmallista ja tavoitteita toteuttavaa. Osaamisen kehittämisen lähtökohta on ainakin puolet helpompaa silloin, kun päämäärä on selvillä.

Lähdetäänkö yhdessä katsomaan, millaista osaamista teidän päämääränne toteuttaminen tarvitsee?

– Päivi